Median ja liiketoiminnan ammattilainen. Lauttasaari-lehden päätoimittaja. Toiminut City-lehden toimitusjohtajana, päätoimittajana sekä Janton-viestintäkonsernin hallituksessa. Lauttasaari-Seuran kaupunkiympäristötyöryhmän jäsen.
Asunut Lauttasaaressa vuodesta 2002. Ennen sitä Kampissa ja Töölössä.
Työskennellyt 23 vuotta taloyhtiön hallituksessa.
Julkaissut kahdeksan romaania, kirjoittanut Helsingin eri kaupunginosiin sijoittuvan dekkarisarjan. Kirjailijaliiton jäsen.
Reservin meriupseeri, palkittu Suomen sotaveteraaniliiton ansiomitalilla.
Aviomies ja kolmen aikuisen lapsen isä.
Harrastaa veneilyä, saarimökkeilyä, juoksemista, kuntosalia ja lukemista.
Petestä lisää Wikipediassa.
Kari Jussi Aho, omistajayrittäjä
Ari Kajander, KTM, yrittäjä
Anna-Maija Kuosmanen, liiketoimintajohtaja
Henrik Laine, johtaja
Oliver Leivo, oikeustieteen ylioppilas, HYY:n edustajiston jäsen
Sami Metelinen, toimituspäällikkö
Diana Niiniaho, myyjä, vuoden lauttasaarelainen
Mia Nygård-Peltola, kaupunginvaltuutettu, yrittäjä
Susanne Päivärinta, kansanedustaja, toimittaja
Hannu Rosokivi, varatuomari, Lauttasaaren ala-asteen johtokunnan puheenjohtaja, PPJ:n kuplahankkeen vetäjä, Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen, Lauttasaaren vanhustentalosäätiön hallituksen puheenjohtaja
Rainer Oesch, professori
Emma Taipale, neuvotteleva virkamies
Ville Taipale, toimitusjohtaja
Jukka Tulkki, SAFA arkkitehti, taiteilija
Meri ja viheralueet virkistykseen – ei rakennusmaaksi. Meri on Helsingin brändin kruunu. Meren täyttämisellä tuhotaan peruuttamattomasti luontoa ja sotketaan viihtyisiä asuinympäristöjä jopa vuosikymmeniksi. Merentäytöt asuinrakentamiseen voidaan lopettaa. Se, että ennenkin on tehty, on huono peruste. Myös muuta kaupunkiluontoa on varjeltava. Luonto on hyvinvoinnin lähde ja kaupungin vetovoimatekijä.
Erityistä huomioita on kiinnitettävä Koivusaareen ja Länsiväylän ympäristön osayleiskaavaan. Ratkaisut Seurasaaren selän merialueella ja rannoilla vaikuttavat suoraan tuhansien helsinkiläisten elämään Lauttasaaressa, Kaskisaaressa, Kuusisaaressa, Lehtisaaressa, Meilahdessa, Töölössä. Lisäksi merialue on länsiportti kaupunkiin sekä virkistyksen lähde kymmenilletuhansille helsinkiläisille, jotka nauttivat Hietaniemen ikonisesta hiekkarannasta tai vaikkapa Seurasaaresta.
Helsinki on Itämeren tytär, jonka tulee tehdä meri tutuksi kaupunkilaisille uimisesta purjehdukseen, vesibusseilu ei riitä. Kaupungissa on kymmeniätuhansia veneilijöitä, joita ei saa menettää Inkooseen. Kun meri tuntuu omalta, siitä myös huolehditaan paremmin. Koivusaaresta voidaan kehittää Helsingin merikeskus merellisine palveluineen. Pursiseurat löytyvät jo.
Katulumen kippaaminen mereen on lopetettava nopeammin kuin kaupunki kaavailee.
Asukkaita kuunneltava paremmin – paikallistuntemus kunniaan. Yli puolet helsinkiläisistä on huolissaan kaupungin tulevaisuudesta.Yksi syy on asukkaista piittaamaton kaupunkisuunnittelu, joka näkyy esimerkiksi terveysvaikutuksiltaan tärkeän kaupunkiluonnon nakertamisena.
Vuorovaikutus asukkaiden ja kaupungin välillä on korjattava. Suunnittelualueen asukkaiden mielipiteisiin on kiinnitettävä erityinen huomio, koska asukkaat ovat alueensa parhaita asiantuntijoita. Paikallistuntemuksen hyödyntämisestä on tehtävä vahvuus. Tämä vähentää valitusten määrää ja sujuvoittaa kaupungin kehittämistä.
Kaavahankkeissa vuorovaikutusmuistiot on luotava läpinäkyviksi ja annettujen mielipiteiden
jakauma esitettävä päättäjille selkeästi. Muistio on nostettava jokaisen kaavaehdotuksen keskeiseksi asiakirjaksi.
Kirjasto on tiedon kirkko – nyt sitä tarvitaan. Viisastumisesta on pidettävä huoli, kun somesta on tullut tiedon villi länsi. Kirjastoa tarvitaan nyt tiedon äärelle rauhoittumisen tyyssijana enemmän
kuin kenties koskaan. Pidetään kaupungin kirjastoista ja niiden hyllymetreistä huoli, kun teköäly ja tiktokit muovaavat todellisuutta. Erityisen tärkeää tämä on lasten ja nuorten vuoksi.
Maanpuolustustyö arvoonsa – varusmiehille stipendi. Reserviläisyyden luonne on Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan myötä muuttunut. Vuodessa reilut 2 000 helsinkiläistä suorittaa asepalveluksen erittäin pienellä päivärahalla. Nuoret varusmiehet ja -naiset tekevät tulenarkana aikana suurtyötä. Osana kokonaisturvallisuutta, maan hallinnollisen keskuksen huoltovarmuutta ja maanpuolustustyön arvostusta, helsinkiläisille varusmiespalveluksen suorittaneille tulee maksaa kotiutusstipendi. Se määräytyy palvelusajan suhteessa, keskimäärin noin 500 euroa per palveluksen suorittanut. Kokonaiskustannus on vähäinen, vaikuttavuusarvo suuri.
Elinvoimaa keskustaan – autoilun merkitys myönnettävä. Vuonna 2023 kaupungin keskustassa oli noin 140 liikettä vähemmän kuin vuonna 2019. Ydinkeskustan liikevaihdosta on kadonnut jopa 30 prosenttia toimialasta riippuen. Keskustan elinvoiman turvaaminen edellyttää autoilun hankaloittamisen, sekä ideologisten kokeilujen lopettamista. Keskustaan saapuminen yksityisautolla on ostopäätös, ja keskustan palvelut tarvitsevat ostovoimaisia kuluttajia: niin lapsiperheitä kuin iäkkäämpiäkin kaupunkilaisiakin. Esimerkiksi Länsiväylän välityskyky on säilytettävä, eikä väylästä tule tehdä kaupunkibulevardia. Polttomoottoreiden käyttöä ei tule kieltää.
Talvikunnossapidossa huomioitava kulkutapaosuus. Pyöräileminen on fiksu ja terveellinen tapa liikkua, mutta ilmasto asettaa sille rajoituksensa. Talvella pyöräilyn kulkutapaosuus on alhainen. Ajoratojen ja jalkakäytävien talvihoito on ensisijaista.
Siltojen rakentaminen vain pyöräilyn ehdoin ei ole Helsingissä järkevää.
Turvallisuuteen panostettava
Valvontaa, valaistusta, kunnossapitoa. Helsinki-barometrin mukaan kaupunkilaisten turvallisuuden tunne on laskenut nopeasti. Erityisesti turvattomuutta kokevat naiset, mutta myös miesten turvallisuuden tunne on laskenut. Valvontaa on lisättävä ongelma-alueilla. Rikotut rakennukset tai epäsiistit ympäristöt on kunnostettava, koska ne lisäävät rikollisuutta. Valaistus tuo turvaa.
Lue Lauttasaari-lehdestä lisää Peten kuntavaaliteemoista (sivu 5).
Monitoimitaloon riittävästi neliöitä. Lauttasaaressa kirjaston tontille suunnitellaan monitoimitaloa, joka noussee vuosikymmenen vaihteessa. Nyt on varmistettava, että uuden talon neliöt riittävät kasvavassa kaupunginosassa. Nuoret tarvitsevat reilut tilat kokoontumisajoihinsa. Lisäksi suomen- ja ruotsinkielinen päiväkotitoiminta edellyttää ratkaisua, joka huomioi alueen lapsimäärän kasvun. Puhumattakaan erinomaisesti palvelevasta kirjastosta, joka ansaitsee nykyistä suuremmat tilat.
Lue tästä pääkirjoitukseni Lauttasaari-lehdessä 17.10.2024
Huoli Helsingin tulevaisuudesta kasvaa. Kaupunki ei ole pahemmin huudellut viimeisimmän Helsinki-barometrin tuloksista. Syyn ymmärtää. Kaupunkilaisten turvallisuuden tunne on nopeasti laskenut, samalla huoli Helsingin tulevaisuudesta kasvaa. Molempiin on puututtava. Lue tästä pääkirjoitukseni Lauttasaari-lehdessä 24.9.2024
Koivusaaren kaava horjuu - Ikea vetäytyi hyvästä syystä. Lauttasaaressa huolta kannetaan Koivusaari-hankkeen vaikutuksista meriluontoon ja hyvin pitkäkestoisesta esirakentamisesta, jossa merta täytetään louhekasoin vain noin sadan metrin päässä vakiintuneesta asutuksesta. Vaasan hallinto-oikeuskin kiinnitti huomionsa eläimille ja ihmisille koituviin vaikutuksiin. On myös selvää, että Lauttasaaren nykyiset virkistys- ja luontoalueet eivät kestä Koivusaaren 5 000 uuden asukkaan kuormitusta. Kaupunki hakee nyt korkeimmasta hallinto-oikeudesta oikeutta vesi- ja ympäristöluvilleen. Kun kaupallinen veturikin, Ikea, vetäytyi myymäläsunnitelmistaan, Koivusaaren kaava horjuu. Koivusaaresta tulisi kehittää Helsingin ja koko Suomen merikeskus pursiseuroineen ja monimuotoisine merellisine palveluineen.
Lue tästä pääkirjoitukseni Lauttasaari-lehdessä 27.8.2024
Kaupunki on asukkaitaan varten. Kaupungin kasvu on etumme, mutta se ei voi tapahtua vakiintuneiden kaupunginosien turmelemisella. Korkean asumistyytyväisyyden kaupunginosien ominaislaatua on varjeltava, ei tasapäistettävä. Suunnittelualueiden asukkaiden kuulemisesta on siirryttävä asukkaiden kuuntelemiseen ja kunnioittamiseen.
Lue tästä pääkirjoitukseni Lauttasaari-lehdessä 1.9.2023
Kuvat: Karoliina Paavilainen ja Mikko Mäntyniemi